Mietin tänään asioita ihan liikaa.
Laihtuminen on mun unelma. Pelko sen toteutumattomuudesta ja epäonnistumisesta hankaloittaa sen toteuttamista. Olen edelleen pelon vangitsema vaikka en saakaan enää paniikkikohtauksia. Kaikki tämä järjetön pelko purkautuu nyt muilla tavoin. Pelko siitä, että en pärjää koulussa - taidekoulussa, joka on pitkään ollut suuri haaveeni, pelko siitä ettei musta tule koskaan laihaa ja kaunista, pelko siitä että ihmiset tuomitsee mut..
Olen oikeasti täydellisyyskeskeisempi ihminen kuin olen koskaan aiemmin tajunnutkaan.
Pitäisi opetella olemaan pelkäämättä epäonnistumista. Se estää onnistumisen.
Eihän siinä ole mitään järkeä. Pitäisi vain jaksaa puskea eteenpäin ja olla miettimättä seurauksia.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti